Mikä on Bitcoin

Bitcoin on maailman tunnetuin ja vanhin kryptovaluutta – digitaalinen raha, joka toimii ilman pankkia tai valtiota keskellä. Tässä oppaassa käymme läpi selkokielisesti, mitä Bitcoin oikeastaan on, mistä se sai alkunsa, miten lohkoketju ja louhinta toimivat, mihin sitä voi käyttää ja miten sen verotus toimii Suomessa. Teksti on tarkoitettu aloittelijalle, joten jokainen termi selitetään silloin, kun se esiintyy ensimmäisen kerran. Bitcoinin arvo heiluu voimakkaasti, joten opas keskittyy pysyviin perusasioihin, ei hintaennusteisiin.

Mitä Bitcoin tarkoittaa lyhyesti?

Bitcoin on digitaalinen valuutta, jota ei ole olemassa seteleinä tai kolikoina, vaikka sitä usein kuvataan kultaisena kolikkona. Käytännössä se on merkintöjä jaetussa tilikirjassa eli lohkoketjussa, joka kertoo, kenen hallussa mikäkin määrä bitcoineja on. Valuutan tunnus on BTC ja sen symboli on ₿.

Bitcoinin määrä on ennalta rajattu: niitä voi olla olemassa korkeintaan 21 miljoonaa kappaletta. Tämä erottaa sen euron kaltaisista fiat-valuutoista (valtion takaamista valuutoista, joiden määrää keskuspankki voi kasvattaa). Uusia bitcoineja syntyy louhimalla tarkkojen sisäänrakennettujen sääntöjen mukaan, ja uusien kolikoiden tahti puolittuu noin neljän vuoden välein. Koska Bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin, kuka tahansa voi tutkia sen toimintaa tai rakentaa sen pohjalta oman kryptovaluuttansa.

Mistä Bitcoin sai alkunsa?

Bitcoin esiteltiin 31. lokakuuta 2008, kun nimimerkki Satoshi Nakamoto julkaisi salaustekniikan sähköpostilistalla tutkielman ”Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”. Nakamoton tavoitteena oli sähköinen käteinen, jolla maksut voi suorittaa suoraan osapuolelta toiselle ilman välikäsiä kuten pankkeja. Satoshi Nakamoton henkilöllisyys on edelleen tuntematon; kyseessä voi olla yksi henkilö tai ryhmä.

Ratkaisun ytimessä on vertaisverkko (peer-to-peer -verkko), jossa tietokoneet pitävät yllä yhteistä kirjanpitoa ilman keskusviranomaista. Jokainen siirto saa aikaleiman ja liitetään osaksi ketjua niin, ettei vanhoja tapahtumia voi jälkikäteen muuttaa huomaamatta. Näin Nakamoto halusi poistaa tarpeen luottaa kolmanteen osapuoleen ja samalla nopeuttaa siirtoja, jotka tuolloin kestivät pankkien välillä usein vuorokausia.

Tärkeimmät vuodet Bitcoinin kehityksessä

• 2008: Bitcoinin tutkielma (whitepaper) julkaistaan 31. lokakuuta.
• 2009: Verkko käynnistyy, kun ensimmäinen lohko eli genesis-lohko louhitaan 3. tammikuuta. Ensimmäinen siirto kahden osapuolen välillä tehtiin 12. tammikuuta, kun Satoshi lähetti kehittäjä Hal Finneylle 10 bitcoinia.
• 2010: Ensimmäinen tunnettu reaalimaailman osto tehdään 22. toukokuuta, kun kaksi pizzaa maksetaan 10 000 bitcoinilla. Päivää vietetään yhä ”Bitcoin Pizza Day”nä.
• 2011–2017: Bitcoin nousee laajempaan tietoisuuteen. Alkuun se sai huomiota myös laittomassa kaupassa anonyymiyden vuoksi; viranomaiset sulkivat Silk Road -kauppapaikan vuonna 2013.
• 2020: Maksupalvelu PayPal ilmoittaa sallivansa kryptovaluuttojen ostamisen, myymisen ja hallussapidon, mikä toi valuutalle lisää valtavirtahyväksyntää.
• 2024: Neljäs halving (puolitus) laskee lohkopalkkion 3,125 bitcoiniin.

Miten Bitcoin toimii? Lohkoketju selitettynä

Bitcoin toimii lohkoketjun (englanniksi blockchain) avulla, joka on hajautettu tietokanta kaikista verkossa koskaan tehdyistä siirroista. Tietokanta ei sijaitse yhdellä palvelimella vaan tuhansilla tietokoneilla ympäri maailmaa, jotka pitävät yllä samaa kopiota. Tämä hajautus tekee järjestelmästä vaikean kaataa tai sensuroida.

Nimi ”lohkoketju” kuvaa rakennetta: siirrot niputetaan lohkoiksi, ja jokainen uusi lohko sisältää tiivisteen (matemaattisen sormenjäljen) edellisestä lohkosta. Koska lohkot ovat näin ket­jutettu toisiinsa, yhden vanhan lohkon muuttaminen edellyttäisi kaikkien sen jälkeisten lohkojen laskemista uudelleen. Käytännössä se vaatisi valtavasti laskentatehoa ja sähköä, joten vanhojen tapahtumien väärentäminen on äärimmäisen kallista ja epärealistista.

Jokaisella käyttäjällä on kaksi avainta: julkinen avain toimii osoitteena, johon bitcoineja voi vastaanottaa, ja yksityinen avain tarvitaan varojen siirtämiseen pois. Yksityinen avain on pidettävä salassa – se, jolla on avain, hallitsee varoja. Lohkoketjun ja salausprotokollien perusteisiin voit tutustua myös artikkelissamme Bitcoinin salausprotokollista.

Mitä Bitcoinin louhinta tarkoittaa?

Louhinta on prosessi, jossa uusia bitcoineja lasketaan liikkeeseen ja siirrot vahvistetaan. Louhijoiden tietokoneet kilpailevat ratkaisemalla vaativan matemaattisen tehtävän; ensimmäinen ratkaisun löytävä saa lisätä seuraavan lohkon ketjuun ja ansaitsee siitä lohkopalkkion. Tätä mekanismia kutsutaan työnosoitukseksi (proof of work).

Lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtuvassa halvingissa. Alussa palkkio oli 50 bitcoinia lohkolta, ja vuoden 2024 puolituksen jälkeen se on 3,125 bitcoinia lohkolta. Puolittuminen jatkuu, kunnes 21 miljoonan raja saavutetaan arviolta noin vuonna 2140. Tähän mennessä louhittu on jo noin 19,9 miljoonaa bitcoinia eli noin 95 prosenttia koko määrästä, joten jäljellä on enää reilu miljoona uutta kolikkoa seuraaviksi vuosikymmeniksi.

Kannattaako louhinta nykyään?

Yksityiselle harrastajalle louhinta on nykyään harvoin kannattavaa. Alkuaikoina kuka tahansa saattoi louhia tavallisella kotikoneella, mutta mitä enemmän bitcoineja on louhittu, sitä vaikeammaksi tehtävät ovat tulleet ja sitä enemmän laskentatehoa ja sähköä tarvitaan. Nykyään louhintaan käytetään erikoistuneita, kalliita laitteita (ns. ASIC-laitteita), ja louhijat yhdistävät voimansa louhintapooleissa jakaakseen palkkiot.

Käytännössä louhinta kannattaa lähinnä silloin, kun sähkö on hyvin halpaa tai ilmaista. Tavalliselle sijoittajalle järkevämpi tapa hankkia bitcoineja on ostaa niitä pörssistä. Louhinnan tekniikkaan voit syventyä artikkelissamme Bitcoinin louhinnasta.

Miten ja mistä bitcoineja voi ostaa?

Aloittelijalle helpoin tapa hankkia bitcoineja on ostaa niitä luotettavalta kryptopörssiltä tai kaupankäyntialustalta. Valitse palvelu, joka toimii sääntelyn alaisena, on helppokäyttöinen ja jonka maksut ja kulut on esitetty selkeästi. Suomessa toimii myös kotimaisia palveluita, kuten Coinmotion.

Käytännön ostaminen etenee yleensä näin: rekisteröidyt palveluun ja vahvistat henkilöllisyytesi (ns. KYC-tunnistautuminen), talletat euroja tililtäsi, ostat haluamasi määrän bitcoineja ja siirrät ne halutessasi omaan lompakkoosi. Pieniä määriä voi jättää pörssiin, mutta suuremmat määrät kannattaa siirtää omaan hallintaan. Vaihe vaiheelta -ohjeet löydät artikkelista kuinka ostaa bitcoineja, ja ajantasaisen hinnan voit tarkistaa sivulta Bitcoinin kurssi.

Mihin Bitcoinia voi käyttää?

Bitcoin suunniteltiin alun perin vaihdannan välineeksi eli maksamiseen. Nykyään osa verkkokaupoista ja fyysisistä liikkeistä hyväksyy sen maksutavaksi, ja sillä voi periaatteessa maksaa niin aineettomia (esimerkiksi ohjelmistoja tai palveluita) kuin aineellisia ostoksia. Osa suurista yrityksistä on ajoittain hyväksynyt kryptomaksuja, mutta hyväksyntä vaihtelee yrityksittäin ja ajankohdittain.

Suomessa Bitcoinilla maksaminen on edelleen suhteellisen harvinaista arjessa, ja suurin osa käytöstä on sijoittamista ja arvon säilyttämistä pikemminkin kuin päivittäistä maksamista. Käytännössä moni käyttää Bitcoinia pitkän aikavälin sijoituskohteena, ei kaupan kassalla. Jos vertailet kryptoa muihin maksutapoihin, lue lisää artikkelista kryptot vs. muut maksutavat netissä.

Miten bitcoineja säilytetään turvallisesti?

Bitcoinien säilytystapa riippuu siitä, kuinka paljon kolikoita omistat ja mitä aiot niillä tehdä. Pieniä määriä tai aktiiviseen kaupankäyntiin tarkoitettuja varoja voi säilyttää pörssissä, mutta suuremmat ja pidempään säilytettävät määrät kannattaa siirtää omaan lompakkoon, jonka yksityinen avain on vain sinun hallinnassasi.

Bitcoin-lompakko on ohjelmisto tai laite, joka hallitsee avaimiasi ja pitää kirjaa saldostasi. Tärkein turvaohje on, että yksityistä avainta tai sen palautuslausetta (seed-lauseketta) ei saa koskaan luovuttaa kenellekään eikä tallentaa verkkoon. Lompakkovaihtoehdot käydään läpi tarkemmin sivulla Bitcoin-lompakko, ja lompakkojen turvallisuutta käsitellään artikkelissa kuinka turvallisia kryptovaluuttalompakot ovat.

Erilaiset Bitcoin-lompakot

• Nettilompakko (web-lompakko): Toimii selaimessa eikä vaadi erillisiä laitteita, joten se sopii pienelle sijoittajalle ja liikkeellä oloon. Kannattaa suojata kaksivaiheisella tunnistautumisella.
• Desktop-lompakko: Tietokoneelle asennettava ohjelmisto, joka on nettilompakkoa turvallisempi. Yksityinen avain on omalla koneellasi, joten koneen tietoturvasta on huolehdittava.
• Mobiililompakko: Puhelimeen asennettava sovellus, joka sopii päivittäiseen käyttöön. Maksut hoituvat usein QR-koodeilla, joten pitkiä osoitteita ei tarvitse näppäillä.
• Laitelompakko (hardware-lompakko): USB-tikkua muistuttava laite, jossa yksityinen avain säilyy verkon ulkopuolella. Laite liitetään tietokoneeseen vain tarvittaessa, mikä suojaa hyvin verkkohyökkäyksiltä. Suositeltava suuremmille määrille.
• Paperilompakko: Fyysinen paperi, jolle on tulostettu julkinen ja yksityinen avain. Avaimet kannattaa luoda ja tulostaa verkosta irrotetulla laitteella, ja paperi on suojattava kastumiselta, tuhoutumiselta ja varkaudelta.

Miten Bitcoinia verotetaan Suomessa?

Suomessa kryptovaluutalla saatu luovutusvoitto on pääomatuloa, ja veroa maksetaan vasta silloin, kun omaisuus realisoituu. Verotettava tapahtuma syntyy, kun vaihdat bitcoineja euroiksi tai muuhun valuuttaan, vaihdat ne toiseen kryptovaluuttaan tai maksat niillä tuotteita tai palveluita. Pelkkä bitcoinien ostaminen tai hallussa pitäminen ei vielä aiheuta veroa.

Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia (koskee verovuoden kaikkia pääomatuloja yhteensä). Voitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintahinta ja kulut. Jos et tiedä hankintahintaa, voit käyttää hankintameno-olettamaa: 20 prosenttia myyntihinnasta, jos omaisuus on ollut hallussa alle 10 vuotta, ja 40 prosenttia, jos vähintään 10 vuotta. Verottaja käyttää lähtökohtaisesti FIFO-periaatetta eli ensiksi hankitut katsotaan ensiksi luovutetuiksi.

Kryptosta syntyneet tappiot ovat vähennyskelpoisia: ne vähennetään ensin luovutusvoitoista ja sen jälkeen muista pääomatuloista, ja käyttämätön tappio voidaan vähentää viiden seuraavan vuoden aikana. Huomaa myös, että työnosoitukseen (proof of work) perustuva louhinta verotetaan ansiotulona, ei pääomatulona; louhinnan kulut vähennetään louhintatulosta.

Niin sanottu pienten luovutusten verovapaus eli ”tonnin sääntö” tarkoittaa, että voitot ovat verovapaita, jos verovuoden aikana myydyn omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat (myyntihinnat) ovat enintään 1 000 euroa. Huomaa, että raja lasketaan myyntihinnoista – ei voitoista. Jos raja ylittyy, koko voitto on veronalaista. Pidä aina tarkkaa kirjaa ostoista, myynneistä ja vaihdoista, koska hankintahintoja on vaikea selvittää jälkikäteen.

Yleisimmät virheet Bitcoinin kanssa

Aloittelijan tyypillisimmät virheet liittyvät turvallisuuteen, kirjanpitoon ja odotuksiin. Nämä on helppo välttää, kun ne tietää etukäteen:

• Yksityisen avaimen tai seed-lauseen jakaminen: Kukaan virallinen taho ei koskaan kysy niitä. Niiden luovuttaminen tarkoittaa varojen menettämistä.
• Kaiken säilyttäminen pörssissä: Suuria määriä ei kannata pitää pelkästään pörssissä, koska pörssi voi joutua hyökkäyksen kohteeksi tai mennä nurin.
• Kirjanpidon laiminlyönti: Jos osto- ja myyntitapahtumia ei kirjaa ylös, verotuksen laskeminen on myöhemmin työlästä tai mahdotonta.
• Väärään osoitteeseen lähettäminen: Bitcoin-siirtoa ei voi peruuttaa. Tarkista osoite aina huolellisesti ennen lähettämistä.
• Huijausten ja ”pikarikastumisen” uskominen: Taatut tuotot ja ilmaiset lahjakampanjat ovat lähes aina huijauksia.
• Vain hinnan huipulla ostaminen: Bitcoinin hinta heiluu rajusti, joten sijoita vain summa, jonka voit menettää.

Kenelle Bitcoin sopii?

Bitcoin sopii parhaiten henkilölle, joka on valmis opettelemaan perusasiat, sietää voimakasta arvonvaihtelua ja sijoittaa vain sellaista rahaa, jota on varaa menettää. Se kiinnostaa niitä, jotka arvostavat valuuttaa, jonka määrä on rajattu ja joka toimii ilman keskusviranomaista. Vastaavasti se ei sovi hyvin henkilölle, joka tarvitsee vakaata arvoa, lyhyen aikavälin varmaa tuottoa tai ei halua huolehtia avainten turvallisesta säilytyksestä. Ennen sijoittamista kannattaa tutustua myös muihin sijoitusmuotoihin ja hajauttaa riskejä.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistajuista tietoa, ei sijoitus-, vero- tai oikeudellista neuvontaa. Kryptovaluuttojen arvo voi vaihdella voimakkaasti, ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Tee omat päätöksesi harkiten ja tarvittaessa asiantuntijan kanssa. Verotusta koskevat ajantasaiset ohjeet saat Verohallinnolta (vero.fi). Kryptopalveluiden sääntelyä ja varoituksia seuraa Finanssivalvonta (finanssivalvonta.fi), ja kuluttajan oikeuksissa auttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi). Varmista aina, että käyttämäsi palvelu toimii sääntelyn alaisena.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on Bitcoin yksinkertaisesti selitettynä?

Bitcoin on digitaalinen valuutta, joka toimii hajautetussa lohkoketjussa ilman pankkia tai valtiota välikätenä. Sen määrä on rajattu 21 miljoonaan kappaleeseen, ja sitä voi ostaa, myydä, siirtää ja osin käyttää maksamiseen.

Kuinka monta bitcoinia on olemassa?

Bitcoineja voi olla korkeintaan 21 miljoonaa. Niitä on louhittu jo noin 19,9 miljoonaa eli noin 95 prosenttia, ja viimeiset bitcoinit arvioidaan louhittavan noin vuonna 2140.

Paljonko on nykyinen lohkopalkkio?

Vuoden 2024 puolituksen jälkeen yhden lohkon louhimisesta saatava palkkio on 3,125 bitcoinia. Palkkio puolittuu uudelleen seuraavassa halvingissa, joka ajoittunee noin vuoteen 2028.

Pitääkö Bitcoinista maksaa veroa Suomessa?

Kyllä, kun myyt tai vaihdat bitcoineja tai maksat niillä, syntyy pääomatulona verotettava luovutusvoitto (30 % / 34 %). Pelkkä ostaminen ja hallussapito ei aiheuta veroa, ja voitot ovat verovapaita, jos verovuoden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa.

Onko Bitcoinin ostaminen turvallista?

Ostaminen on kohtuullisen turvallista, kun käytät sääntelyn alaista, tunnettua pörssiä ja suojaat tilisi kaksivaiheisella tunnistautumisella. Suuremmat määrät kannattaa siirtää omaan lompakkoon, eikä yksityistä avainta saa koskaan luovuttaa kenellekään.